Tuli tälläinen kiireellinen viimeinen homma tähän jaksoon meinaan ihan hirveessä kunnossa oleva etupuskuri. Jaksoa on enää viikko jäljellä mutta periaatteessa vain päivä enää aikaa saada tä valmiiks kun loput päivät on kuulemma pidettävä teoriaa ja koe... tässä alemmassa kuvassa näkyy miten kivasti puskuri on ottanut maahan kiinni kun on niin matalassa autossa.
Tässä näkyy yksi kolmesta halkeamasta johon olen kaivertanut uran että saadaan täytettyä se muoviliimalla. Ensin piti tietenkin hitsaa mutta todettiin että puskuri on PUR muovia eli sillasta ettei pysty hitsaamaan. Ensin tietenkin kysyttiin asiakkaalta haluaako että tehdään joka tapauksessa vaikka korjaus ei ole kestävä.
Tässä näkyy myös muutamat kohdat mistä maali on halkeillut ja irtoillut. Jos maali rupee irtoilemaan syitä voivat olla huonosti puhditettu muovipohja, riittämätön hionta, vääränlainen puhdistusaine, ei ole laitettu muovitartunta-ainetta tai muoviosaa ei ole hehkutettu eli lämmitetty niin että lika nousee aina pintaan, pois huokosista. Eli kun mä maalaan tätä niin pitää muistaa todella hyvä puhdistus ja riittävät tartunta aineet pohjalle. Mutta jos puskuri saa jotain osumaa tämän jälkeen niin maali halkeilee helposti siitä kohtaa koska PUR muovi on niin joustavaa. Mutta senkin voi estää sekoittamalla maaliin ja lakkaan Glasuritin Softface-lisäainetta 521-111 joustavuuden lisäämiseksi.
Tässä näkyy kaks halkeamaa puskurin alta jotka kaipaavat liiman lisäksi muutakin vahviketta kun on niin pahassa paikassa ja tämä osa tulee kuitenkin ottamaan kiinni vielä maahan kun se on autossa kiinni niin pelkkä liima ei pitäis ollenkaa.
Tässä taakse on kiinnitetty paksu alumiini pala popniiteillä tukemaan halkeamia ja liima välissä.
Ja tässä kuvaa puskurin sisäpuolelta jossa on tuo alumiininen pala. Ton palan muotoilussa meni se puol päivää kun oli niin hidasta touhuu etttä, kun oli niin paksuu tavaraa ja kun piti saada se kaarevaks. Sitte vielä piti ennen liimausta porata oikeisiin kohtiin reiät popniiteille.
Nyt pitää vaan hioo ja kittailla ihan armottomasti että saa kaikki miljoona kiveniskua, naarmua ja maalin halkeilua häivytettyä että pääsee laittaa muovipohjusteen, hiomavärin ja maalit päälle!
Tässä ooppeli ois maalattuna ja näkee hyvin miten kovin auto kaipaa puleerausta kun on niin haalistunut vanha maalipinta. Mutta tästä lähin sitte laittamaa autoa kasaan ja pääsin vaihtamaan ekaa kertaa sivulasia kun uuden oven lasiin oli hiekkapuhallettu sen auton rekkari missä se oli ollut. Mutta oppisinpahan uutta ja aika tärkeän opin sainkin! Sentään tässä ollaan jo valmistumassa eikä yhtäkään sivulasia ollut ennen vaihtanut :D Ja vaihdoin vanhasta ovesta myös tuulisalvan kun ovi ei auennut niin paljon kun kuskin ovi ja oletettiin että siinä vika mutta ei ollut vaan ovi vaan oli tarkoitettu johonkin muuhun astraan niin ei auennut samalla tavalla. Oisko ollu että tän auton kuskin ovessa lukee compact ja uuden oven listassa luki club? jotka ovat siis varustetasoja mutta en tiedä miten ne eroaa tohon oveen liittyen.
Mutta vaikka kuinka maalatessa näytti että maalipinta ois koko ajan vaan appelsiinipintanen niin olihan siinä sit ilmeisesti tarpeeks maalii ja vähän liikaakin... mut onneks ei ollu kun tä kohta missä oli valuma.
Appelsiinikuoren näkösen pinnan näät siis kun katsot tossa pellissä noita kohtia mistä heijastaa kattovalaisimet niin ne menee noin ryppysesti eikä niin kuin peiliin katsoisi. Luulen että yleisin syy siihen on liian ohut maalikerros mutta tässä tilanteessa se johtui varmasti muusta koska maaliahan oli näköjään ihan tarpeeksi. Syitä voivat olla liian suuri ruiskutus etäisyys kohteesta, liian alhainen ruiskutuspaine, liian pieni ruiskunsuutin, kovettajaa ja ohentimia ei ole sopeutettu ruiskutuslämpötilan mukaan (liian nopeita) tai jos haihdunta-aikoja ei ole noudatettu. Luulen että meille kävi niin että ruiskutuspaine oli liian pieni tai ruiskutus tapahtus liian kaukaa.
Valumat otin mulle ihan uudella tekniikalla taas, nimittäin mirkan valuma höylällä josta kopioin kuvan mirkan sivuilta kun en ite muistanut ottaa. Sen kanssa sai olla tosi varovainen ettei saa vahinkoa aikaan. Se pidetään maalipintaa vasten ja nimen mukaisesti höylätään valuma pois pikku hiljaa.
Höylän jälkeen otin vielä kovaxilla tasasemmaksi tuon kohdan ja sitten puleeraus niin ei näy lainkaan vilkun alta.
Tässä alemmassa kuvassa oli siis puleeraus menossa jo toista puolta autoo ja tuosta näkee hyvin mikä ero tulee puleeramalla ja kun tältä puolelta otin pelkällä hienolla hiomatahnalla. Ja lattialla näkyykin puleerauskone.
Ja siinä ois auto valmiina luovutettavaksi :) Otettiin myös kaikki mustat osat bumber care tahnalla jota siis hierotaan haalistuneisiin mustiin osiin, eron näkee hyvin kun vertaa tätä aiempiin kuviin missä helmat, listat tai oven kahvat näkyy. Ja lopuksi imuroitiin ja pyyhittiin auton sisäpinnat jotka näytti siltä että sitä ei vähään aikaan olekkaan pesty.
